Viikonlopputunnelmia...

...kivaa, kun on viikonloppu - ensimmäinen työviikko sairasloman jälkeen takana, oli kyllä mukavaa muuten, mutta jalka ei oikein ollut samaa mieltä, ei tykännyt pyörällä ajosta tippaakaan ja turvottelee aivan valtavasti. Noh, maanantaina meen taas lääkärille, katsotaan, mitä sanoo tohtori...

Väkerryksiä on valmistunut tasaiseen tahtiin iltaisin, yksi juttu joululahjakätköön ja yksi juttu...noh, siitä en tiedä vielä, voinko kertoa, mutta jos saan siihen luvan, paljastan teillekin...Muutenkin kuin väkerrysrintamalla on salaperäisiä ja isojakin suunnitelmia tekeillä, mutta ne pysyköön salaisuuksina vielä jonkin aikaa ;o)

Alkuvuodesta tekemäni "yhden naisen lankalakko" ei oikein meinaa pitää...olen pitkään ihastellut Zeldan dippilaarin ihanuuksia ja nyt hemmottelin itseäni hilpeä heppu- ja muusani mun-lankavyyhdeillä - aivan ihanan värisiä vyyhtiä, tuskin maltan odottaa, että saan aloittaa niistä sukkia...

Muutakin mukavaa on ompeluväkerryksissä tekeillä ja suunnitteilla, mutta niistä myöhemmin lisää - nyt, mukavaa viikonloppua meille kaikille, nautitaan!

p.s. Huomasin muuten, että minulle on tullut taas uusi lukija - tervetuloa!

Viimeistä viedään...

...nimittäin sairaslomapäivää - ONNEKSI! Huomenna menen lähes seitsemän viikon sairasloman jälkeen takaisin töihin ja todella toivon, että jalka on samaa mieltä kuin minä siitä, että sairasloma riittää. Jalka kyllä oireilee vieläkin ja on edelleen turvoksissa välillä polvesta asti eikä kyllä kauheasti tykkää siitä, jos pidän sitä koko päivän alaspäin. Pyörällä (jolla kuljen työmatkat) ajoa olen kokeillut kerran tällä viikolla ja siitä jalka otti kyllä nokkiinsa. Ratsastusta en kyllä taida vielä ainakaan pariin viikkoon uskaltaa kokeilla, vaikka nämä ihanat syksyiset ilmat kyllä houkuttelisi maastoilemaan...Mutta ehtiihän sinne, nyt on pääasia, että saan jalan kokonaan kuntoon. 

Väkkerrysrintamalla on pukannut lähinnä sukkaa, kuten tuossa joku postaus sitten kerroinkin tekeväni loppusairasloman. Nämä sukat pujahtavat yksiä lukuunottamatta joulumyyjäisiä varten - yhdet menevät joululahjakätköön...

Marimekon trikookankaista on valmistunut tässä pikkuhiljaa lisää juttuja - tässä aikaansaannokset (yhtä settiä en muistanut kuvata, joka lähti jo eteenpäin).

sori...en saanut tätä kuvaa mitenkään käännettyä oikein päin...murrr...

Nyt on kankaista käytetty kaikki isommat palat, nyt leikkasin osan lopuista kankaista pipoiksi, joihin jokaiseen aplikoin jonkin kuvan - pipot eivät ole vielä läheskään valmiit, mutta meinaan tehdä ne joulumyyjäisiä varten. Tai tietty jos joku on kiinnostunut ostamaan niitä jo aiemmin, hinta on 8 €/pipo sisältäen postikulut. Kaksinkertainen trikoopipo on tehty siis Marimekon trikookankaasta ja kokoja löytyy aina vastasyntyneestä aikuiseen. Jos kiinnostuit, hihkaise hynski(at)hotmail.fi. Laitan pipoista kyllä kuvia kunhan saan ne valmiiksi. 

Tuunausväkerryksiä on jatkettu - tuunasin spraymaalilla pari varastossa pitkään lojunutta rottinkikoria, jotka pääsivät heti sohvapöydän välikköön lehtikoreiksi, nyt ei lehdet loju pitkin poikin välikköä. Kunhan saan jalkani siihen kuntoon, että uskallan kiivetä vintille tikapuita pitkin, haen sieltä lisää tuunattavia juttuja...

Saas nähdä, onko pyykkäys mukavempaa, kun huuhteluaine on Anttilasta löytämässäni lasipullossa, johon laitoin "huuhteluaine"-tarran... Nyt tunnustan samantien yhden asian - tämänkin ihanan idean olen bongannut jonkun blogista, mutta tyhmyyksissäni en ole tajunnut laittaa ylös, mistä mitäkin ideoita olen löytänyt. Näitä "varastettujen" ideoiden toteutettuja hedelmiä tulette varmasti näkemään blogissani useinkin - olen pahoillani siitä, etten pysty läheskään aina kertomaan, kenen upean idean olen omaksi ilokseni toteuttanut...yritän parantaa tapani...Kiitos kuitenkin kaikille niille, jotka ovat antaneet omat upeat tekeleensä muille vinkeiksi!

 Vaikka tässä on pitkin vuotta syntynyt väkerryksiä joululahjakätköön, alkaa olla se aika vuodesta, jolloin niitä syntyy vielä tiuhempaan - taitaapa monet kuvat olla ennen joulua seuraavanlaisia...No, joulun jälkeen paljastan sitten senkin, mitä näistä langoista syntyi...

 Ottaisinkohan loppupäivän yhtä rennosti kuin Ropsu yhtenä iltana - poika venytti itsensä pitkin pituuttaan ja sohvalla lojui yli metrin pituinen katti ;o)

 Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille - itse odotan viikkoa innolla, sillä on oikeasti mukava mennä töihin!

p.s. Tervetuloa mukaan uusi lukijani!

Pelkkää raitaa mustikkametsällä...

...tästä se lähtee - kuvitelkaa, tällänen kasa Marimekon raitatrikoita n. 30 €, mun mielestä halpa! Tästä kasasta taitaa tulla useampikin tusina pipoja ;o)

Täytyihän näitä jo testata - tässä ensimmäiset värkkäykset, mun mielestä varsinkin tuo omasta päästä suunniteltu solmupipo on aika söpö...Tämä setti on muuten valmis, mutta housut meinaan vielä tehdä ja paidasta puuttuu neppari takaa. Nämä suuntaavat matkansa n. 40 kilometrin päähän pikkuiselle I:lle...

Kävin eilen mustikassa - nimittäin meidän pakastimessa, kun nyt ei sattuneesta syystä meikäläisestä ole mustikkametsään tänä vuonna. Mun on tehnyt niin monta päivää mustikkapiirakkaa mieli, jotta tein eilen pellillisen ja ai että oli hyvää - tuli maisteltua sitä ilman jäätelöä, jäätelön kera (pakastimessa ei ollut vaniljajätskiä, mutta tiikerijäätelökin sopi kovasti) ja vielä kermavaahdonkin kera - nam!

Nyt olen päättänyt, että loppusairasloman tehtailen vain perusvillasukkia ja katselen olympialaisia - ompelukone saa olla nyt ainakin ensi viikon loppuun saakka rauhassa. Kävin nimittäin tänään lääkärissä, kun jalka on ollut tässä viikon verran vähän ärhäkkänä. Kipsi napattiin pois, koska hermot olivat pinteessä (lääkäri pelotteli jo, että voi olla, että on tullut hermovaurio jalkaan, joka saattaa vuodenkin ärhennellä...). Luutumista oli jo onneksi kuitenkin tapahtunut, mutta ei kuitenkaan ollut kunnolla luutunut. Nyt ensi viikon perjantaihin saakka en saa varata jalalla yhtään, sitten viikon verran pikkuhiljaa puolivarauksella ja ensimmäisenä työpäivänä saan sitten ruveta pikkuhiljaa kävelemään. Jos tuo luu sattuisi nyt napsahtamaan uudestaan poikki, niin se olisi kuulemma sitten heti leikkaus edessä. Kysyin lääkäriltä varovasti, jotta koskahan voisin taas ratsastaa, niin kielsi ehdottomasti ainakaan ennen syyskuun alkua edes kokeilemaan...Ette muuten usko, miten mukavalta tuntui, kun tulin lääkäristä kotiin ja sain PESTÄ jalkani kunnolla! Oikein kun totta puhutaan, mun maalaisjärki kyllä vähän väittää, jotta tuosta kintusta, joka näyttää vartin pystyssä olemisen jälkeen tältä, ei kyllä vielä reilun parin viikon päästä ole kintuksi, jolla kävellään - ootteko samaa mieltä? Saas nähdä, miten käy, nyt pitää vaan olla tosi, tosi varovainen...

SNY-emo Heidi on muuten taas ahkeroinut ja laittanut alulle uuden kierroksen - arvatkaas kuka laittoi jo "hakemuksen" kierrokselle? Jos kiinnostuit, mistä on kyse, lue lisää täältä!

Palataan taas - mukavaa keskiviikon jatkoa kaikille!