Voi hyvää päivää...

...joopa joo...eilen odotti sitten kiva ylläri, kun tulin kotiin töistä - meidän "poijilla" eli Sampalla ja Turrella oli vissiin ollut vähän tylsää...Mahtavaa - juuri kun olin ajatellut leipoa jotain, niin ei muutakuin aidan korjaukseen, poikien aikaansaannoksena oli nimittäin 4 poikkimennyttä tolppaa ja nauhat sikinsokin, jep, jep...Samppa oli käynyt tutustumassa naapurin peltoon ja kiertänyt siellä ringin ja oli sitten todennut ilmeisesti, että "muu maa mustikka, oma maa mansikka" ja tullut takaisin tarhaan, josta vanhempi tyttäreni oli löytänyt herran rouskuttamassa tyytyväisenä kuusenoksaa sen näköisenä, että "missään en muuten oo käyny...". Turre ei ollut ilmeisesti käynyt missään, oli jäänyt tarhaan ihmettelemään. 

 

Tänään oli sitten Turren vuoro tempaista - olin vienyt jo Sampan talliin ja olin taluttelemassa Yatzya sisälle, niin kappas vaan, kukas se siellä tallin oven edessä napsi heiniä, Turrepa hyvinkin! Meidän vanha herra oli ollut sitä mieltä, että muahan ei muuten viimeisenä sisälle tuoda ja tullut itse portista läpi! Piti pari sekuntia miettiä, että kääk, mitäs mä nyt teen - Yatzy toisessa kädessä narun päässä ja Turre toisella puolella ilman narua...onneksi taskussa oli pari hevosnamia, joiden avulla sain Turren pään heinäkasasta ylös ja pukattua sen menemään talliin päin - mahtoi olla näky, kun toisella kädellä työnnän Turrea takapuolesta sisälle ja toisella talutan Yatzya ;o). Kun routa sulaa, teen sellaisen norsuaitauksen, jotteivät varmasti lähde omille teilleen! Eipähän ainakaan tuu aika pitkäksi näiden ihanien karvaotusten kanssa...

SNY-kierroskin pääsi alkuun - sain tänään postissa uudelta ystävältäni ihastuttavan itse tehdyn keväisen kortin, jossa lupailtiin minulle paketteja pitkin kevättä, JIPPII! Kiitos kauniista kortista, jännittää kamalasti, mitä kaikkea kevät tuo tullessaan! Laitoin kortin roikkumaan heinäseivästikkaille, jotka väkersin tässä pari viikkoa sitten - maalasin muuten heinäseipäät valkoisella huonekalulakalla, tuli mielestäni tosi kauniin väriseksi!

Jippii - huomenna on perjantai, leppoisa viikonloppu tulossa, tein viikkosiivot jo tänään, joten huomenna voin aloittaa viikonlopun heti, kun tulen kotiin...taidanpa hakea kimpun tulppaaneja töistäpäin! Väkerrystä, heppojen kanssa touhuamista, laiskottelua - niistä on mun viikonloppuni tehty...ellei sitten poijat keksi jotain jämerää...

Leppoisaa viikonloppua kaikille!

Jippii, nyt se alkaa...

...nimittäin syksyn SNY-kierros ;o). Oma parini oli vikkelä ja ilahdutti minua jo kaunilla e-kortilla - KIITOS!! Itse otan huomisen "urakaksi" harrastaa teollisuusvakoilua ja tutkailla, millä voisin ilahduttaa pariani parhaiten, tosin pikaisella silmäyksellä jo jotain ideaa pukkaa...Kivaa, kivaa, kivaa - mukava syksy tulossa!

Hyvää yötä kaikille!

Pelkkää raitaa mustikkametsällä...

...tästä se lähtee - kuvitelkaa, tällänen kasa Marimekon raitatrikoita n. 30 €, mun mielestä halpa! Tästä kasasta taitaa tulla useampikin tusina pipoja ;o)

Täytyihän näitä jo testata - tässä ensimmäiset värkkäykset, mun mielestä varsinkin tuo omasta päästä suunniteltu solmupipo on aika söpö...Tämä setti on muuten valmis, mutta housut meinaan vielä tehdä ja paidasta puuttuu neppari takaa. Nämä suuntaavat matkansa n. 40 kilometrin päähän pikkuiselle I:lle...

Kävin eilen mustikassa - nimittäin meidän pakastimessa, kun nyt ei sattuneesta syystä meikäläisestä ole mustikkametsään tänä vuonna. Mun on tehnyt niin monta päivää mustikkapiirakkaa mieli, jotta tein eilen pellillisen ja ai että oli hyvää - tuli maisteltua sitä ilman jäätelöä, jäätelön kera (pakastimessa ei ollut vaniljajätskiä, mutta tiikerijäätelökin sopi kovasti) ja vielä kermavaahdonkin kera - nam!

Nyt olen päättänyt, että loppusairasloman tehtailen vain perusvillasukkia ja katselen olympialaisia - ompelukone saa olla nyt ainakin ensi viikon loppuun saakka rauhassa. Kävin nimittäin tänään lääkärissä, kun jalka on ollut tässä viikon verran vähän ärhäkkänä. Kipsi napattiin pois, koska hermot olivat pinteessä (lääkäri pelotteli jo, että voi olla, että on tullut hermovaurio jalkaan, joka saattaa vuodenkin ärhennellä...). Luutumista oli jo onneksi kuitenkin tapahtunut, mutta ei kuitenkaan ollut kunnolla luutunut. Nyt ensi viikon perjantaihin saakka en saa varata jalalla yhtään, sitten viikon verran pikkuhiljaa puolivarauksella ja ensimmäisenä työpäivänä saan sitten ruveta pikkuhiljaa kävelemään. Jos tuo luu sattuisi nyt napsahtamaan uudestaan poikki, niin se olisi kuulemma sitten heti leikkaus edessä. Kysyin lääkäriltä varovasti, jotta koskahan voisin taas ratsastaa, niin kielsi ehdottomasti ainakaan ennen syyskuun alkua edes kokeilemaan...Ette muuten usko, miten mukavalta tuntui, kun tulin lääkäristä kotiin ja sain PESTÄ jalkani kunnolla! Oikein kun totta puhutaan, mun maalaisjärki kyllä vähän väittää, jotta tuosta kintusta, joka näyttää vartin pystyssä olemisen jälkeen tältä, ei kyllä vielä reilun parin viikon päästä ole kintuksi, jolla kävellään - ootteko samaa mieltä? Saas nähdä, miten käy, nyt pitää vaan olla tosi, tosi varovainen...

SNY-emo Heidi on muuten taas ahkeroinut ja laittanut alulle uuden kierroksen - arvatkaas kuka laittoi jo "hakemuksen" kierrokselle? Jos kiinnostuit, mistä on kyse, lue lisää täältä!

Palataan taas - mukavaa keskiviikon jatkoa kaikille!