...tervetuloa seuraamaan väkerryksiäni ja ajatuksiani - toivottavasti viihdyt ja palaat uudelleen!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste onnellisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste onnellisuus. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Perunalaatikkojen uusi elämä...

Löysin mörköperän aarteista pari perunalaatikkoa tässä jo jokin aika sitten ja tiesin heti, että niillä alkaa uusi elämä - nimittäin lehti- ja puulaatikkona!

Pesin (lumella!) laatikot, annoin kuivua ja maalasin ne valkoisella kalustelakalla. Kun lakka oli kuivunut, siirsin laatikoihin sisustustarrat ja kiinnitin toiseen metallisen tähden ja toiseen metallisen enkelin juuttinarulla - SIMSALABIM, meillä on uudet lehti- ja puulaatikot!

Mukava viikonloppu alkaa olla ehtoopuolella - eilen tein molemmilla hevosilla pitkät, reippaat maastolenkit laukkaillen lumisella metsätiellä ja harrastelin kaikenlaista kotoilua ja vähän väkerryksiäkin. 

Tämä aamu alkoi mukavasti - aamulla oli aivan hillittömän kaunista, usvaa joka puolella. 
Tallin siivoamisen jälkeen satuloin Turren jo ennen kymmentä ja lähdin sen kanssa kaksin rauhalliselle maastolenkille - mennä köpöteltiin pitkin ohjin metsätietä tunnin verran. Oli jotenkin mielettömän kaunista ja satumaista - aivan hiljaista, ei autojen eikä ihmisten ääniä, vain minä, Turre, luminen metsätie ja lintujen keväinen laulu. Jotenkin ajatuksiini nousi pari vuotta sitten edesmennyt rakas setäni ja hänen kanssaan vietetyt mukavat hetket - taisinpa tirauttaa pari kyyneltäkin lenkillä, mutta silti oli erittäin hyvä olo, kun päästiin takaisin kotiin.

Iltapäivällä sain vieraaksi rakkaan ystäväni 7-vuotiaan poikansa kera - tuo pikkumies oli itse valinnut minulle kauniita violetteja tulppaaneja. Ystäväni viestitteli, kun olivat lähteneet meiltä, että pikkumies haluaa tulla meille uudestaan ja sitten harjaa hevoset, antaa niille heiniä ja ehkä istuu niiden päällä ja jos sattuu tulemaan sadepäivänä, hoitelee sitten kissoja sisällä ;o). 

Sain vieraakseni tänään myös tokaluokkalaisen pikkuneidin, jonka kanssa kävimme pari vuotta sitten hoitelemassa pientä ponia. Emme ole hetkeen nähneet, koska tämän ihastuttavan pikkutytön perhe muutti uudelle paikkakunnalle, mutta vietimme mukavan kaksituntisen hevostelun merkeissä.  Harjailimme molemmat "pojat" ja Turren syödessä heiniä, nostin vieraani Turren selkään ja Turren rouskutellessa tyytyväisenä tytön rapsutellessa sitä selästä, jutustelimme hevostyttöjen juttuja. Kävimme myös Sampan kanssa meidän tienpäässä sitä talutellen ja yhteisen hetkemme päätteeksi satuloimme Sampan ja vieraani sai ratsastaa Sampalla juoksutusliinassa käyntiä ja ravia - Samppa oli aivan huippu, meni tosi rauhallisesti, aivan kuin olisi aavistanut selässään olevan pienen ihmisen!

Tässä tunnelmakuvia Turren ja minun tämän päiväisestä mukavasta maastolenkistä...



Mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille - itse otan väkerryksen käteeni ja taidan keittää toiselta tyttäreltäni joululahjaksi saamaa teetä, jonka nimi on erittäin osuva minulle - KOTIHIIRI ;o)

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Terveisiä sohvanpohjalta...

...nyt laiskottaa...makaan täällä sohvan pohjalla ja yritän tuoda ajatuksiani julki. Mistähän sitä aloittais? Aivan ensimmäisenä on ihan pakko hehkuttaa - nautin aivan ÄÄRETTÖMÄSTI meidän uudesta elämästä täällä "mörköperällä". Tänäänkin olen ollut pihalla yli 6 tuntia, lähinnä touhuten hevosten kanssa. "Sampan" kanssa käytiin tunnin maastolenkillä ja täytyy sanoa, että tämä meidän uusin perheenjäsen on kyllä aivan ihastuttava pakkaus - ei pelkää yhtikäs mitään, lähtee aina iloisesti lenkille niin yksin kuin kaverinkin kanssa, sille sopii laiskottelulenkit ja myös reippaammat laukka- ja ravilenkit, kuten tänään, lähdettiin kaksin matkaan ja mennä viiletettiin harja hulmuten mielettömän kaunista vanhaa metsätietä pitkin. 

Turre-reppanalle nousi kuume perjantaisen influenssapiikin jälkeen ja sillä on nyt viikon tauko lenkkeilyssä. Meille muutti pari viikkoa sitten kolmaskin"karvakorva", ystäväni N:n upea sinisilmäinen, kaksivärinen tamma, todella sympaattinen kaveri. Ihanaa, kun on monta hevosta omassa pihassa!

Ilmoittauduin kolmatta kertaa SNY-kierrokselle ja vähän väliä on pakko käydä katsomassa sähköpostia, josko emo olisi laittanut jo tietoa uudesta ystävästäni...kiva kevät tulossa väkerrysrintamalla!

Väkerryksiä pukkaa valmiiksi tasaiseen tahtiin, mutta valokuvaus on nyt jotenkin laiskanpuoleista - lupaan parantaa tapani. Pian saan valmiiksi lapaset ja ne menevät joululahjakätköön ja sitten loikkaakin puikoille sukat, jotka niinikään menevät lahjakätköön. Muutenkin pää surraa uusia ideoita ja jotakin on jo toteutunutkin, yritän saada itseäni niskasta kiinni ja ottaa kuvia ja kertoa niistä teillekin. 

Nyt iltateen keittoon, mutta sen vielä kerron, että olen varsin tyytyväinen elämääni tällä hetkellä! Mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille!


sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Mistä tietää...

...että tulee kevät? No tietenkin pitenevistä päivistä, piristyvästä mielestä ja sellaisesta kutkuttavasta tunteesta...taitaa olla kevättä rinnassa ;o)
...helmililjat tuoksuvat keittiön ikkunalla...
...vanhempi tyttäreni ja meidän ikioma Turre...
(toim.huom. kypärä oli kyllä päässä lenkillä, mutta kuvauksen ajaksi otettiin pois...)

...tulppaaneja olohuoneen pöydällä...(taustalla Rinkeli nauttii auringonpaisteesta)

...tulppaanit nostavat päätään myös ulkona...

..."kotikatu" sulaa....jippii, pian uskaltaa taas ajella pyörällä töihin...
...ihana aurinko paistaa...


...metsäteillä näkyy jo hiekkaa...
...hanget hohtaa auringossa...


...järvellä näkyy jo sulamisen merkkejä...
...myös eläimet nauttivat - tässä ystävieni hellyttävän halittava Pimu...
...kaverukset Turre ja Pökö...
...kissat nauttivat auringon lämmöstä - edessä Rinkeli, taustalla Ropsu...
 Väkerrysrintamalla edelleen työn alla heijastus-sukat, jotka valmistuvat varmaankin lähipäivinä. Viime lauantaina iloisten vauvauutisten jälkeen valmistuivat nämä pienen pienet lenkkarit, jotka tässä kuvassa "väärissä jaloissa"...söpöt, vai mitä?

Se on vaan nyt yksinkertaisesti KEVÄT - nauttikaamme siitä!

lauantai 10. maaliskuuta 2012

Onnellinen "isotäti"...

...minusta on tullut 2 tuntia sitten toistamiseen "isotäti" - kummipoikani ja hänen kihlattunsa ovat pienen pojan onnelliset vanhemmat, isosiskoni on nyt kaksinkertainen mummo, isoveljestäni tuli kaksinkertainen "isoeno" ja vanhempani saivat toisen lapsenlapsenlapsensa ;o). Itku tuli, kun sain sisareltani tekstiviestin, aivan ihana asia!

Nyt saivat pöpät omistajansa ja minulla on ollut jo pitkään sekä tytön tossujen ohje ja pienen pojan lenkkarien ohje - en ole vain kumpaakaan uskaltanut ruveta tekemään, kun ei ole ollut tiedossa, kumpi on tulossa. Pienen pojan lenkkarien ohjeen olen bongannut täältä.

Nyt sukellan lankavarastooni etsimään sopivia lankoja, toivottavasti teillä muillakin on yhtä onnellinen päivä!