Raitisilmamyrkytys...

...huh, olipa napakka viima ulkona, mutta se ei tahtia haitannut - olen tänne "mörköperälle" muuton jälkeen ollut ulkona joka päivä useamman tunnin, näin viikonloppuisin siellä hurahtaa jopa 6 tuntia. Tänään sain sähkön kulkemaan yhdessä tarhassa kunnolla, testasin itse, toimiiko ja sen verran täräytti, jotta KYLLÄ toimii! Huomenna on tarkoitus laittaa sähkö uusiksi muihin tarhoihin.

Päivällä otin Turren riimunnarun päähän ja kävelin sen kanssa hakemaan päivän postin 300 metrin päästä - kyllä vaan, meidän postilaatikko on 300 metrin päässä! Kun oltiin posteljoonin hommat tehty, touhusin sen kanssa vielä tarhassa, Turre on aika näppärä poika siinä hommassa, jää seisomaan, kun sanon "seiso", vaikka itse jatkan matkaa ja tulee luokseni vasta, kun sanon "saa tulla"...siis tämä toimii YLEENSÄ, muttei tokikaan AINA...

 Turre ja Yatzy (etualalla)

Samppa pääsi hommiin jälleen E:n kanssa ja taas huokailin, miten ihastuttavan hevosen löysimmekään...

Meidän pihalla näyttää muuten tältä...mitäs sanotte? Itse tykkään aivan hurjasti...

Meillä on paljon "aarteita" mm. liiverissä, jonka vintiltä löysin vanhat sukset, jotka raahasin alas ja laitoin ulkokartanon seinää nojailemaan...Tuskin maltan odottaa, että tulee lämpimämmät säät ja pääsen tutkimaan kunnolla, mitä kaikkea kivaa meiltä löytyykään...

En malta laittaa tätä risupukkiani vielä pois, mutta eihän tämä ole liian jouluinen, eihän? Mielestäni tämä on aivan älyttömän hieno - se on ollut meillä jo monta vuotta, ostin sen aikoinani joulumarkkinoilta. Pukkiparka on vaan vähän lumenpeitossa...

 Mukava, leppoinen lauantai alkaa kääntyä iltapuolelle, sytyttelin äsken kynttilöitä ympäri huushollia ja laitoin saunan lämpiämään...Saunan jälkeen käperryn nojatuoliin, otan väkerryksen käteeni, laitan telkkarin auki ja rentoudun...niin ja keitän kunnon saunakaffit ja herkuttelen - innostuin eilenillalla leipomaan dallaspullia, mokkapaloja, sämpylöitä ja kinkkupiirakkaa...nam!
Rentoutukaahan tekin lauantai-illan kunniaksi!

Voi hyvää päivää...

...joopa joo...eilen odotti sitten kiva ylläri, kun tulin kotiin töistä - meidän "poijilla" eli Sampalla ja Turrella oli vissiin ollut vähän tylsää...Mahtavaa - juuri kun olin ajatellut leipoa jotain, niin ei muutakuin aidan korjaukseen, poikien aikaansaannoksena oli nimittäin 4 poikkimennyttä tolppaa ja nauhat sikinsokin, jep, jep...Samppa oli käynyt tutustumassa naapurin peltoon ja kiertänyt siellä ringin ja oli sitten todennut ilmeisesti, että "muu maa mustikka, oma maa mansikka" ja tullut takaisin tarhaan, josta vanhempi tyttäreni oli löytänyt herran rouskuttamassa tyytyväisenä kuusenoksaa sen näköisenä, että "missään en muuten oo käyny...". Turre ei ollut ilmeisesti käynyt missään, oli jäänyt tarhaan ihmettelemään. 

 

Tänään oli sitten Turren vuoro tempaista - olin vienyt jo Sampan talliin ja olin taluttelemassa Yatzya sisälle, niin kappas vaan, kukas se siellä tallin oven edessä napsi heiniä, Turrepa hyvinkin! Meidän vanha herra oli ollut sitä mieltä, että muahan ei muuten viimeisenä sisälle tuoda ja tullut itse portista läpi! Piti pari sekuntia miettiä, että kääk, mitäs mä nyt teen - Yatzy toisessa kädessä narun päässä ja Turre toisella puolella ilman narua...onneksi taskussa oli pari hevosnamia, joiden avulla sain Turren pään heinäkasasta ylös ja pukattua sen menemään talliin päin - mahtoi olla näky, kun toisella kädellä työnnän Turrea takapuolesta sisälle ja toisella talutan Yatzya ;o). Kun routa sulaa, teen sellaisen norsuaitauksen, jotteivät varmasti lähde omille teilleen! Eipähän ainakaan tuu aika pitkäksi näiden ihanien karvaotusten kanssa...

SNY-kierroskin pääsi alkuun - sain tänään postissa uudelta ystävältäni ihastuttavan itse tehdyn keväisen kortin, jossa lupailtiin minulle paketteja pitkin kevättä, JIPPII! Kiitos kauniista kortista, jännittää kamalasti, mitä kaikkea kevät tuo tullessaan! Laitoin kortin roikkumaan heinäseivästikkaille, jotka väkersin tässä pari viikkoa sitten - maalasin muuten heinäseipäät valkoisella huonekalulakalla, tuli mielestäni tosi kauniin väriseksi!

Jippii - huomenna on perjantai, leppoisa viikonloppu tulossa, tein viikkosiivot jo tänään, joten huomenna voin aloittaa viikonlopun heti, kun tulen kotiin...taidanpa hakea kimpun tulppaaneja töistäpäin! Väkerrystä, heppojen kanssa touhuamista, laiskottelua - niistä on mun viikonloppuni tehty...ellei sitten poijat keksi jotain jämerää...

Leppoisaa viikonloppua kaikille!

Myrskyisiä yllätyksiä...

Hui, miten myrskyinen ilta...kiitos, kiitos, kiitos SNY, tänään tuli aivan mielettömän hieno paketti - katsokaapa vaikka...

Salainen ystäväni oli lähettänyt minulle upean Haruni-huivin ohjeen, kaksi vyyhtiä lankaa huivia varten, kaksi isoa hakaneulaa, mukavan kirjeen ja namnam...suklaalusikan, jonka voi sulattaa kuumaan maitoon. 

Nyt olen vaan niin äärettömän kiireinen, etten ehdi väkertää mitään "pientä", nyt nimittän väkerretään isoa - meidän uutta kotia! Saimme siis oman talon myytyä reilussa parissa viikossa äärettömän mukavalle pariskunnalle ja nyt olemme aloittaneet remontin mieheni kotitalossa, jonne on tarkoitus muuttaa marraskuun aikana...Asiat tietenkin pitää laittaa tärkeysjärjestykseen ja remontointi aloitettin (tai minä aloitin...) tulevasta tallista...Koittakaahan kestää, näitä ennen ja jälkeen kuvia tulee ilmestymään tänne blogiin seuraavien viikkojen aikana useampiakin...

Tuleva talli ennen siivousta...

 

...ja siivouksen jälkeen...

tähän tulee isoin tarha, jota voi samalla käyttää ratsastuskenttänä

 toinen kolmesta tarhasta tulee tähän...

 ...ja tässä siis tuleva kotimme - joka tuntuu jo nyt KODILTA!
 

Voit salainen ystäväni olla varma, että kun saamme remontin tehtyä ja muutettua uuteen kotiin, istun kynttilänvalossa, väkerrän Haruni-huivia ja sulattelen lähettämääsi suklaalusikkaa lämpimään maitoon...

Nautintoa...

...VIHDOINKIN pääsin ratsastamaan tänään 3 kuukauden jälkeen ja ai että oli mukavaa! Jalkaa tosin pakottaa nyt aika mukavasti, mutta oli se sen arvoista! Ai niin, en ole tainnutkaan muistaa kertoa, että sain sitten kaupan päälle murtuman lisäksi CRPS 1-oireyhtymän, josta todellakin toivon, että se ei ole muuttunut krooniseksi, jotta pääsen joskus kivusta eroon. Nyt fysikaalista 10 kertaa - fysioterapeutin mielestä jalassa on luut vähän vinksinvonksin ja niin varmasti onkin, koska kivuttomia päiviä ei ole ollut kolmeen kuukauteen, nyt luita yritetään saada oikeisiin paikkoihin ja voin kertoa, että hoitokerrat eivät ole mitään nautinnollisia hetkiä, välillä olen uhannut potkaista fysioterapeuttia, muttei kuulemma saa potkaista...outoa...

Väkerrysrintamalla on tullut valmista hiljakseen, mutta ne on kuvaamatta, joten niistä toisella kertaa. Tämä hiljaiselo täällä blogissa on johtunut osittain siitä, että äitini oli lähes 2 viikkoa sairaalassa sydänvaivojen takia, onneksi pallolaajennus helpotti oloa, nyt vaan sydämestäni toivon, että ei tule uudestaan vaivoja, huoli ja murhe oli kova ennen kuin äitin vointi parani.  

Nyt nauttimaan "Tanssii tähtien kanssa"-ohjelmasta ja väkerrys käteen, mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille! 

Luvan kanssa...

...paljastan jo yhden salaisuuksistani. Osuin viikko sitten sopivasti blogisurffailussani Violettia ja villalankaa-blogiin, jossa huikittiin koeneulomaan Angry  Birdsia - niinpä sitten saman tien laitoin sähköpostia ja ilmoitin olevani kiinnostunut. Ohjeen sainkin jo samana päivänä ja näin syntyi ensimmäinen tekemäni vihainen lintu...

Tämä "kiukkupää" muuttikin jo perjantaina uuteen kotiin - ilahduttamaan työkaverini eskarilaista, joka kuulemma oli kovasti onnellinen saatuaan linnun. Oma osuuteni asiassa oli siis kokeilla ohjetta, antaa vinkkejä, josko tekisin jonkin asian toisin - kiitos Pirjo vielä ohjeesta! Seuratkaahan Violettia ja villalankaa-blogia, ohje saattaa ilmestyä sinne muidenkin iloksi.

Muut salaisuudet ja suunnitelmat pysyvät edelleen salaisuutena...

Viikonlopputunnelmia...

...kivaa, kun on viikonloppu - ensimmäinen työviikko sairasloman jälkeen takana, oli kyllä mukavaa muuten, mutta jalka ei oikein ollut samaa mieltä, ei tykännyt pyörällä ajosta tippaakaan ja turvottelee aivan valtavasti. Noh, maanantaina meen taas lääkärille, katsotaan, mitä sanoo tohtori...

Väkerryksiä on valmistunut tasaiseen tahtiin iltaisin, yksi juttu joululahjakätköön ja yksi juttu...noh, siitä en tiedä vielä, voinko kertoa, mutta jos saan siihen luvan, paljastan teillekin...Muutenkin kuin väkerrysrintamalla on salaperäisiä ja isojakin suunnitelmia tekeillä, mutta ne pysyköön salaisuuksina vielä jonkin aikaa ;o)

Alkuvuodesta tekemäni "yhden naisen lankalakko" ei oikein meinaa pitää...olen pitkään ihastellut Zeldan dippilaarin ihanuuksia ja nyt hemmottelin itseäni hilpeä heppu- ja muusani mun-lankavyyhdeillä - aivan ihanan värisiä vyyhtiä, tuskin maltan odottaa, että saan aloittaa niistä sukkia...

Muutakin mukavaa on ompeluväkerryksissä tekeillä ja suunnitteilla, mutta niistä myöhemmin lisää - nyt, mukavaa viikonloppua meille kaikille, nautitaan!

p.s. Huomasin muuten, että minulle on tullut taas uusi lukija - tervetuloa!

Viimeistä viedään...

...nimittäin sairaslomapäivää - ONNEKSI! Huomenna menen lähes seitsemän viikon sairasloman jälkeen takaisin töihin ja todella toivon, että jalka on samaa mieltä kuin minä siitä, että sairasloma riittää. Jalka kyllä oireilee vieläkin ja on edelleen turvoksissa välillä polvesta asti eikä kyllä kauheasti tykkää siitä, jos pidän sitä koko päivän alaspäin. Pyörällä (jolla kuljen työmatkat) ajoa olen kokeillut kerran tällä viikolla ja siitä jalka otti kyllä nokkiinsa. Ratsastusta en kyllä taida vielä ainakaan pariin viikkoon uskaltaa kokeilla, vaikka nämä ihanat syksyiset ilmat kyllä houkuttelisi maastoilemaan...Mutta ehtiihän sinne, nyt on pääasia, että saan jalan kokonaan kuntoon. 

Väkkerrysrintamalla on pukannut lähinnä sukkaa, kuten tuossa joku postaus sitten kerroinkin tekeväni loppusairasloman. Nämä sukat pujahtavat yksiä lukuunottamatta joulumyyjäisiä varten - yhdet menevät joululahjakätköön...

Marimekon trikookankaista on valmistunut tässä pikkuhiljaa lisää juttuja - tässä aikaansaannokset (yhtä settiä en muistanut kuvata, joka lähti jo eteenpäin).

sori...en saanut tätä kuvaa mitenkään käännettyä oikein päin...murrr...

Nyt on kankaista käytetty kaikki isommat palat, nyt leikkasin osan lopuista kankaista pipoiksi, joihin jokaiseen aplikoin jonkin kuvan - pipot eivät ole vielä läheskään valmiit, mutta meinaan tehdä ne joulumyyjäisiä varten. Tai tietty jos joku on kiinnostunut ostamaan niitä jo aiemmin, hinta on 8 €/pipo sisältäen postikulut. Kaksinkertainen trikoopipo on tehty siis Marimekon trikookankaasta ja kokoja löytyy aina vastasyntyneestä aikuiseen. Jos kiinnostuit, hihkaise hynski(at)hotmail.fi. Laitan pipoista kyllä kuvia kunhan saan ne valmiiksi. 

Tuunausväkerryksiä on jatkettu - tuunasin spraymaalilla pari varastossa pitkään lojunutta rottinkikoria, jotka pääsivät heti sohvapöydän välikköön lehtikoreiksi, nyt ei lehdet loju pitkin poikin välikköä. Kunhan saan jalkani siihen kuntoon, että uskallan kiivetä vintille tikapuita pitkin, haen sieltä lisää tuunattavia juttuja...

Saas nähdä, onko pyykkäys mukavempaa, kun huuhteluaine on Anttilasta löytämässäni lasipullossa, johon laitoin "huuhteluaine"-tarran... Nyt tunnustan samantien yhden asian - tämänkin ihanan idean olen bongannut jonkun blogista, mutta tyhmyyksissäni en ole tajunnut laittaa ylös, mistä mitäkin ideoita olen löytänyt. Näitä "varastettujen" ideoiden toteutettuja hedelmiä tulette varmasti näkemään blogissani useinkin - olen pahoillani siitä, etten pysty läheskään aina kertomaan, kenen upean idean olen omaksi ilokseni toteuttanut...yritän parantaa tapani...Kiitos kuitenkin kaikille niille, jotka ovat antaneet omat upeat tekeleensä muille vinkeiksi!

 Vaikka tässä on pitkin vuotta syntynyt väkerryksiä joululahjakätköön, alkaa olla se aika vuodesta, jolloin niitä syntyy vielä tiuhempaan - taitaapa monet kuvat olla ennen joulua seuraavanlaisia...No, joulun jälkeen paljastan sitten senkin, mitä näistä langoista syntyi...

 Ottaisinkohan loppupäivän yhtä rennosti kuin Ropsu yhtenä iltana - poika venytti itsensä pitkin pituuttaan ja sohvalla lojui yli metrin pituinen katti ;o)

 Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille - itse odotan viikkoa innolla, sillä on oikeasti mukava mennä töihin!

p.s. Tervetuloa mukaan uusi lukijani!

Ostoksia, tuunailua, vaahtokarkkeja ja väkerryksiä...

...taas on vierähtänyt tovi viime postauksesta ja nyt onkin paljon asiaa...Ensinnäkin vietimme jälleen tällä viikolla mukavan päivän serkkuni K:n kanssa - puhetta piisas taas koko päivän ja piipahdimme samalla pikaisesti Tokmannilla ostoksilla (jossa muuten en ollut aiemmin koskaan käynyt ja oli kyllä positiivinen yllätys). Tokmannilla sattui olemaan kaikki ruukut -40 %:n alessa, joten mukaani tarttui kaikki nämä alle 15 €:lla - tykkään! Vielä en tiedä, minne nuo laitan, mutta kyllä ne paikkansa löytää ennemmin tai myöhemmin...

Olen tässä jo aikaa sitten tuunannut vanhoja purkkeja ja purnukoita - eilen illalla tuunailin ne loppuun ja tuli kyllä aika mukavia, katsokaapa vaikka...

Vasemmalla ylhäällä oleva on ollut ennen tee-laatikko, josta hioin kyljestä kohokirjaimet pois ja maalasin sen uusiksi. Oikealla alhaalla olevat on Ikean puunväriset laatikot, jotka saivat (yllätys yllätys) valkoisen värin pintaansa ja tekstit kylkeensä. Keskimmäinen oli "entisessä elämässään" savenvärinen sipulipurkki, joka sai valkoisen värin spraypurkista ja kyytipojaksi tekstin. Oikealla ylhäällä olevista pienempi on niin ikään ollut savenvärinen ja sama "kohtalo" oli tälläkin purkilla kuin sipulipurkilla. Iso laatikko on ollut viininpunainen (jota en voi käsittää, että olen joskus sellaisen ostanut) leipälaatikko - tämä on huomattavasti enemmän "miunmaunmukkaan" kuin alkuperäisenä oli. Alemmassa kuvassa oikealla oleva purnukka oli myös viininpunainen aiemmin, nyt paaaaaaljoooon paaaljoooon hienompi (toim.huom. alhaalla oikealla olevassa kuvassa oleva kukkapurkki on tuunaamaton).

Tuosta edellisessä kuvassa vasemmalla ylhäällä ollut entinen teelaatikko pääsi heti uuteen käyttöönsä ompelutarvikelaatikkona - tykkään valtavasti. Muut tuunatut odottelevat vielä käyttöään, mutta varmasti löytävät käyttötarkoituksensa piankin.

Ei tuunailu tähän jäänyt - nämä lasipurkit saivat kaikki kylkeensä "Sweets"-tarran. Tuo vaahtokarkki-idea tuli nuoremmalta tyttäreltäni, hän suihkutti vielä hiuslakkaa vaahtokarkkien päälle, jotta ei tule kiusausta syödä niitä ;o). Vasemman puoleinen purkki on ostettu tätä tarkoitusta varten Pentikistä, kaksi oikeanpuoleista ovat olleet meillä varmasti 20 vuotta milloin missäkin käytössä. Vaahtokarkkeja sisältävät purkit koristavat nyt tyttärien huoneita, keskellä oleva odottelee vielä keittiön hyllyllä herkkuja sisälleen - siihen taidan ostaa sellaisia, mitkä voi syödä, tosin siinä voi käydä niin, että saan ostaa joka päivä uudet herkut. 

Onhan tässä muitakin väkerryksiä syntynyt - seuraavat villasukat ovat valmistuneet olympialaisten kisakatsomossa. Nämä menevät odottelemaan joulumyyjäisiä vai olisiko jollakulla tarvetta naisten villasukille (koko n. 38-39 ja lankana Nalle) jo nyt? Hihkaise, jos on - hynski(at)hotmail.fi.

jämälangoista syntyi pari pannulappua - joo...ei oikein mun makuun, mutta ehkäpä löytävät käyttäjän joskus...

Pikkuisen I:n raitasetti tuli valmiiksi, tein tänään vielä Ottobren (4/2012) ohjeilla housut (samasta lehdestä löytyi kaava myös aiemmin tekemälleni paidalle) - harmittaa vaan, että unohdin tohkeissani neuloa polvipaikat ja takataskut ennenkuin ompelin sivusaumat, joten jätin ne sitten loppuviimein näistä kokonaan pois. Aiemmat väkerrykset tähän settiin löytyy täältä. Aika kiva raitasetti, vaikka itse sanonkin, tekaisen pikkuiselle T:lle oman jahka on sopiva hetki. 

Nyt ruvetaan viettämään tyttärien kanssa tyttöjen iltaa - isäntä lähtee hurvittelemaan. Meillä naisväellä luvassa tortilloja, kynttilänvaloa ja ehkäpä jotain muutakin herkkua...Mukavaa lauantai-iltaa kaikille!

P.S. Vielä pakollinen "jalkapäivitys", kuten tässä viimeisen kahden kuukauden aikana on ollut tapana - kävin torstaina ortopedilla, kun jalka ei tuntunut yhtään hyvältä. Ortopedi ihmetteli kovasti jalan turvotusta, mutta antoi silti luvan ruveta varaamaan keppien kanssa ja viikon päästä saan jättää kepit pois. Sairaslomaa jatkettiin viikolla eli parin viikon päästä pitäisi jalka olla niin kunnossa, että pystyn menemään töihin. Nyt jalka tuntuu kyllä kieltämättä vähän paremmalta, kun sillä saa vähän varata, mutta silti turvotus ei ole paljonkaan vähentynyt, joten tällä hetkellä on yhdet ainoat kengät, jotka mahtuu jalkaan eli "feikki-crocksit".

Piristystä päivään...

...sain tänään seurakseni rakkaan serkkuni K:n, jonka kanssa parannamme maailmaa aina "suu vaahdossa" ja voimme jutella luottamuksella IHAN kaikesta! Ja täytyy sanoa, että oli TODELLA piristävä päivä, olimme samalla "ammana" pikkuisella T:lla, joka aurinkoisella olemuksellaan sai meidän molempien sydämet sulamaan ;o).

Jalka on edelleenkin kuin limppu ja se tuntuu siltä kuin olisin nukkunut sen päällä monta tuntia ja se on puutunut oikein kunnolla, mutta puutuminen ei mene ohi lainkaan. Ärsyttää, harmittaa ja pelottaa, jotta miten kauan tässä oikein menee ennenkuin jalka on ennallaan...

Huomenna aion huilata koko päivän, lukea kirjaa, väkertää villasukkia ja tuijottaa olympialaisia...

Tässä parin vuoden takainen kuva minusta ja Turresta ja meidän viiletyksestä syksyisellä pellolla...kyllä me vielä joskus, ehkäpä jo tänä syksynä...

Pelkkää raitaa mustikkametsällä...

...tästä se lähtee - kuvitelkaa, tällänen kasa Marimekon raitatrikoita n. 30 €, mun mielestä halpa! Tästä kasasta taitaa tulla useampikin tusina pipoja ;o)

Täytyihän näitä jo testata - tässä ensimmäiset värkkäykset, mun mielestä varsinkin tuo omasta päästä suunniteltu solmupipo on aika söpö...Tämä setti on muuten valmis, mutta housut meinaan vielä tehdä ja paidasta puuttuu neppari takaa. Nämä suuntaavat matkansa n. 40 kilometrin päähän pikkuiselle I:lle...

Kävin eilen mustikassa - nimittäin meidän pakastimessa, kun nyt ei sattuneesta syystä meikäläisestä ole mustikkametsään tänä vuonna. Mun on tehnyt niin monta päivää mustikkapiirakkaa mieli, jotta tein eilen pellillisen ja ai että oli hyvää - tuli maisteltua sitä ilman jäätelöä, jäätelön kera (pakastimessa ei ollut vaniljajätskiä, mutta tiikerijäätelökin sopi kovasti) ja vielä kermavaahdonkin kera - nam!

Nyt olen päättänyt, että loppusairasloman tehtailen vain perusvillasukkia ja katselen olympialaisia - ompelukone saa olla nyt ainakin ensi viikon loppuun saakka rauhassa. Kävin nimittäin tänään lääkärissä, kun jalka on ollut tässä viikon verran vähän ärhäkkänä. Kipsi napattiin pois, koska hermot olivat pinteessä (lääkäri pelotteli jo, että voi olla, että on tullut hermovaurio jalkaan, joka saattaa vuodenkin ärhennellä...). Luutumista oli jo onneksi kuitenkin tapahtunut, mutta ei kuitenkaan ollut kunnolla luutunut. Nyt ensi viikon perjantaihin saakka en saa varata jalalla yhtään, sitten viikon verran pikkuhiljaa puolivarauksella ja ensimmäisenä työpäivänä saan sitten ruveta pikkuhiljaa kävelemään. Jos tuo luu sattuisi nyt napsahtamaan uudestaan poikki, niin se olisi kuulemma sitten heti leikkaus edessä. Kysyin lääkäriltä varovasti, jotta koskahan voisin taas ratsastaa, niin kielsi ehdottomasti ainakaan ennen syyskuun alkua edes kokeilemaan...Ette muuten usko, miten mukavalta tuntui, kun tulin lääkäristä kotiin ja sain PESTÄ jalkani kunnolla! Oikein kun totta puhutaan, mun maalaisjärki kyllä vähän väittää, jotta tuosta kintusta, joka näyttää vartin pystyssä olemisen jälkeen tältä, ei kyllä vielä reilun parin viikon päästä ole kintuksi, jolla kävellään - ootteko samaa mieltä? Saas nähdä, miten käy, nyt pitää vaan olla tosi, tosi varovainen...

SNY-emo Heidi on muuten taas ahkeroinut ja laittanut alulle uuden kierroksen - arvatkaas kuka laittoi jo "hakemuksen" kierrokselle? Jos kiinnostuit, mistä on kyse, lue lisää täältä!

Palataan taas - mukavaa keskiviikon jatkoa kaikille!

Hommatouhuja...

...tässä kokoelma pitkin kesää valmistuneista väkerryksistä, joiden laatua tarkkailee tällä kertaa Ropsu - osa on valmistunut jo ennen sairaslomaa, mutta esim. alla oleva vironvillasta tehty revontuli-huivi on valmistunut sairasloman aikana. 

Valmiiksi asti on tullut viidet villasukat, joista neljät ovat tilaussukkia, yhdet lahjakätköön, jonne myös menevät virkatut lapaset ja huivi sekä tiskirätit. Noista tiskiräteistä en kyllä innostunut, tämä kasa jää kyllä varmasti ensimmäiseksi ja viimeiseksi, yksi rätti on koekäytössä, mutta en kyllä ihastunut siihen käytössäkään, vaikka lankana onkin paljon kehuttu bambu-lanka. Tuosta kukkapurkin edessä olevasta pienestä pussukasta sentään innostuin kyllä - tein sen tyynynpäällisistä jääneistä jämäpaloista ja tuli mielestäni söpö...tässä tarkempi kuva.

Tässä kuva myös jo alkukesästä valmistuneesta virkatusta laukusta, joka on ollut ahkerassa käytössä. 

Askartelulipastokin on saanut laatikoiden osalta jo ensimmäisen maalikerroksen, mutta siitä kuvia myöhemmin. 

Ostin eilen joulukorttivärkit valmiiksi, ajattelin, että tässä sairaslomallahan sitä on joutilasta aikaa väkertää nekin valmiiksi.

Huusin muuten elämäni ensimmäisen kerran Huuto.netistä - sain yli 6 kiloa Marimekon raitatrikookankaita pilkkahintaan. Kankaita on vaikka kuinka monta eri väriä ja palat ovat sen kokoisia, että niistä saan väkerrettyä ainakin suvun pienille miehille pipoja, paitoja, housuja jne. - onko ehdotuksia ja jos suvun pienten miesten äidit lukevat, onko jotain tiettyä tarvetta? Muuten ajattelin kokeilla pussukoita ja mahdollisesti kangaskoreja kunhan vaan hankin lisää kovikekangasta. Saas nähdä koska näihin tartun, jotenkin nyt sairaslomalla ei huvita mikään (kuten olen aiemmissakin päivityksissä marissut) - täytyy pakottaa itsensä ottamaan käsityö käteen, kun lepuuttaa jalkaansa. Onneksi pakottaminen on aika hyvin onnistunut, kunhan saan vielä tämän suunnattoman ärsytyksen mielestäni pois.

Olen nyt kotona ollessani surffaillut paljon netissä ja löytänyt monta uutta mielenkiintoista blogia, lähinnä sisustukseen liittyen ja paljon, paljon upeita ideoita, jotka toivottavasti saan joskus toteutettua itsekin...

Sairaslomani muuten jatkuu ainakin 16.8. saakka - kävin reilu viikko sitten kontrolliröntgenissä ja vielä ei ollut lähes kolme viikkoa murtumisen jälkeen tapahtunut yhtään mitään luutumiseen viittaavaa. Lisäksi epäiltiin veritulppaa jalassa, kun marisin kipeää pohjetta, mutta onneksi verikoe oli normaali. Nyt jalka kuvataan seuraavan kerran  elokuun ensimmäisellä viikolla ja jos murtuma on luutunut, saan kipsin pois ja sitten vielä viikon verran toivutaan ennen töihin menoa. Jotenkin vaan pelottaa tuo asia, jotta onko sittenkään vielä kunnossa, koska jalka on ollut tällä viikolla melko kipeä (jomottaa murtuman kohdasta), jota se ei juurikaan ole ollut aiemmin ja jalka turpoaa mahdottoman äkkiä, kun sitä pitää alaspäin ja olo on muutenkin tuskainen. Lisäksi vielä pelkoa lisäsi se, kun juttelin ystäväni kanssa, jolla on ollut täysin vastaavassa paikassa murtuma, niin hän joutui silloin kävelemään puoli vuotta laskettelumonon tyyppisen kengän kanssa, koska luutuminen ei mennyt odotetusti...hohhoijaa...toivottavasti itselläni ei ole edessä sama "kohtalo".  

Vietimme muuten viime sunnuntaina rakkaan kummityttömme rippijuhlia - juhlat olivat lämminhenkiset ja kummityttö kauniina kuin mikä...tässä runo, jonka löysin netistä hänen rippikorttiinsa. En valitettavasti enää muista, mistä sen löysin, muuten runo on ihan alkuperäinen, ainoastaan kummityttö-sanan muutin tähän, kun alkuperäisessä taisi olla kyseessä oma tytär. 

Kuin eilisen muistan sen
kun kastepuvussa sinut näin.
Niin pieni ja vauvantuoksuinen,
olit kummityttö sylissäin. 

Vuosien huomaan vierineen,
tänään taas valkoiseen pukeudut.
Vie askelees kirkkoon hiljaiseen,
on kastepuku albaan vaihtunut. 

Miten neuvot parhaat antaa voisin,
ei puolestas elää voi kukaan.
Sulle polun turvallisen soisin,
ja suojelusenkeleitä mukaan.

Runo on niin älyttömän kaunis, etten sitä ole pystynyt itkemättä ja liikuttumatta lukemaan kertaakaan - onneksi minun ei tarvinnut lukea sitä ääneen...

Nyt paistaa aurinko kauniisti ulkona, joten taidan ottaa kirjan kainaloon ja köpötellä sinne, tytär ilmoitti juuri, että hän voi laittaa tänään ruuan, joten äitillä on vapaapäivä ;o)

On se ihmeellistä...

...ihminen (tai ainakin minä) on kummallinen "otus" - silloin, kun saisi luvan perästä ilman mitään kiirettä mihinkään...väkertää käsillään päivät pitkät...lukea hyviä kirjoja sohvalla viltin alla...katsoa leffoja...rupatella puhelimessa...nukkua aamulla pitkään...juoda aamukahvit kaikessa rauhassa...niin EI HUVITA! Ei kerta kaikkiaan huvita - näin sairaslomalla, johon mua ei ole luotu ei sitten ollenkaan, en nauti tästä pätkääkään. Sitten tiedän nauttivani kaikesta edellä mainituista, kun olen oikeasti LOMALLA - nyt vaan yritän saada päiväni kulumaan jotenkin...Nyt olen lähes pakottanut ottamaan kutimen käteeni, kun ihmettelen jalka jättipallon päällä maailman menoa, ehkäpä tästä alkuärsytyksestä (jota on nyt kestänyt jo viikon) päästyäni huvittaa taas paremmin. 

Muutama asia on onneksi tuottanut iloa - äiti pääsi eilen sairaalasta pallolaajennuksen jälkeen ja nyt näyttää kaikki hyvältä. Lisäksi löysin Turrelle mukavan "varamamman" (kiitos N!), joka käy nyt niin pitkään liikuttamassa Turrea, kun en itse pysty. Rakkaat tyttäreni ovat lisäksi pitäneet äidille seuraa ja ovat auttaneet hurjasti kotitöissä ja passanneet äidille iltateet olohuoneeseen - niin ja ilman muuta täytyy isäntääkin kiittää kaikesta avusta jo tässä vaiheessa. Ihmeellisen avuton sitä on ja paljon apua tarvitsee, kun keppien kanssa köpöttelee eikä saa varata murtuneelle jalalle kuin vähän kantapäälle.

Toivotaan, että jalkani paranee odotetusti - viikon päästä kontrolli ja sitten nähdään, onko luutuminen alkanut odotetusti, jota toivon todella, ettei tarvitse leikata.

Tälläästä tällä kertaa...

...uudet tyynyt olohuoneen sohvalle, tykkään...

tyttären huoneeseen hänen pitkään haaveilemansa sitruunatyyny...

pari kangaskoria, josta pienempään hankin erilaisia mökkitarvikkeita, koska veimme sen juhannustuliaisiksi ystävien mökille

askartelulipastoprojekti etenee - nyt on 24 pikkulaatikkoa hiottu ja maalaamista vaille

innostuin hiomaan myös teelaatikosta pois tea-sanan, katsokaapa kuinka hienosti teksti lähti pois, jippii, nyt voinkin laittaa jotain muuta tähän kivaan pieneen laatikkoon

vanha murolaatikko sai pintaansa spraymaalia ja kylkeensä tarran

- uusiokäyttöä ;o)

 

jotain muutakin on valmistunut, mutta unohdin kuvata, joten niistä toisella kertaa...

Eräänä iltana näkyi aivan upea sateenkaari olohuoneen ikkunasta...

Ja sitten vähän murhetta...rakas äitini joutui viime yönä sydänvaivojen takia ambulanssilla sairaalaan - tällä hetkellä on kaikki hyvin ja toivottavasti kaikki pysyykin kunnossa. Vietin isäni kanssa sairaalassa melkein koko yön äidin luona, joten tänään on ollut raskas päivä vajaan kahden tunnin yöunienkin vuoksi.
Onneksi rakkaat ystävät ovat tukeneet...

Kaiken huipuksi itse nyrjäytin nilkkani eilen illalla kotipihalla pahasti, otti kyllä niin kipeää, jottei kovin montaa kertaa ole noin pahalta tuntunut ja huusin kivusta niin, että kuului varmasti vastarannalle saakka. Tänään olenkin sitten köpötellyt kepeillä töissä ja huomenna menen lääkäriin, katsotaan nyt, mikä "tuomio" sieltä tulee...Tällä hetkellä jalka on melkoinen limppu ja tosi kipeä...